Käyttämäni maali on paksua ja kuivaa. Sekoitan eri tekniikoita saavuttaakseni elävän pinnan - hiiltä, öljyvärejä, pastelliliituja, lyijykynää ja akryylivärejä. Käytän eri efektejä saavuttaakseni kontrasteja - mattavärejä kiiltävien hopea- ja kultamaalien kanssa, peittäviä tasaisia pintoja ja pigmenttimäisen kuivia pastelleja ja hiiltä.

Rakastan maalata suurille tyhjille kankaille. Joskus kuitenkin maalaan pohjille nopeasti jotakin ja käännän sen ympäri, jotta taustasta tulee monikerroksinen ja inspiroiva. Minua kiehtoo myös paljas kangas materiaalina, joten jätän sitä joskus pohjustuksen ja maalien alta näkyviin muodostaen uuden lisäkerroksen. Haluan myös jättää koko maalausprosessin näkyviin silotellun lopputuloksen sijaan.

Käytän maalauksissani kontrasteja, jotka syntyvät suurin siveltimenvedoin maalattujen ja kevyin viivoin piirrettyjen osien välille. Joskus tuntuu, että maalaukseni on tehty väärässä järjestyksessä - luonnos on maalauksen päällä. Käytän myös tekniikkaa, jossa "piirrän" maaleilla, jolloin öljyvärimaalauskin voi olla hyvin graafinen. Joskus taas käytän pääasiallisesti kyniä ja liituja, jolloin tauluni lähenevät enemmän piirustuksia. Niissä maali on täysin toisarvoista ja peittää vain pienen osan kuvapinnasta.

Aiheeni kumpuavat useimmiten kasvoista - omistani, läheisteni kasvoista tai inspiroivista tuntemattomien kuvista. Maalaan otoksia kasvoista ja eri ilmeistä. Maalaankin juuri ilmeitä - en muotokuvia. Silmät tekevät suurimman osan ilmeestä, mutta ne jättävät myös paljon tulkinnanvaraa, jos katsoja ei näe muita osia kasvoista. En halua maalausteni olevan liian itsestäänselviä, vaan katsojan pitää miettiä mitä kokee ja näkee siinä.

Muutamat pienemmät maalaukseni vaikuttavat suurilta hahmoilta, jotka on esitetty liian ahtaassa tilassa pienen reiän läpi nähtynä. Sama efekti toistuu useissa suuremmissakin maalauksissani. Kasvoja ei nähdä kokonaan, vaan katsojan täytyy kuvitella loput.

Maalaukseni käsittelevät tunteita ja mielialoja, jotka ovat hyvin subjektiivisia - sama maalaus voidaan kokea surullisena, vihaisena, toiveikkaana tai iloisena. En siksi myöskään nimeä maalauksiani, koska en halua sanella mitä taulussa on nähtävä.

Vaikeinta on saada teos näyttämään siltä kuin se olisi maalattu nopeasti ja helposti. Maalauksesta on myös osattava irrottaa ajoissa, vähän liian aikaisin. Laitan taulun syrjään vähäksi aikaa aina välillä ja katson sitä uudelleen päättääkseni onko se jo valmis vai kesken. Jos taulua vain maalaa keskeytyksettä - sen työstää helposti tukkoon ja raikkaus häviää.

Rakastan maalaamisen tuomaa luomisen tunnetta. Se antaa minulle suunnattomasti energiaa ja koskettaa tunteitani samoin kuin hyvän musiikin kuuntelu. Hyvään tauluun ei kyllästy koskaan samoin kuin hyvään kappaleeseen - se sykäyttää joka kerta.

Takaisin