Suvi Konttinen

VÄRSSYT

Olemme koonneet tänne muutamia värssyjä iloksenne! Lisäämme värssyjä koko ajan, joten kannattaa tulla kurkkaamaan aina välillä onko jotain uutta!

_________________________________________

10.3.2007

Ny o sumppest ilma.

Stää ny taevas filma.

Mutt kyll tämän gaoden gestä.

Ko sitt saa odotellk kessä.

Saa tuarett ruaho haista.

Nii, ja makkjoi marjoi maista.

Se o Suame suvi, parast mailma.

Ko iham baratiissihi synttys sainga.

Lumi putsa talvells sialungi siljäks.

Ja auring maala suvellk kropa ruskja färjäks..

Nii, ett luand muutta ihmist,

ihmne luantto.

Vuadeaja määrä sadon duatto.

Ihmnen gylvä ja niittä.

Luand pitä huale, ett sato riittä.

Näim bäeväs siirtyväp päeväm berä.

Mek katella, mihi vuadeaikkan daas herä.

_________________________________________

RAUMAN GIÄL

Stää paohata Raumall.

Se syndy jo äitimaitos vauvall.

Paljaskonttlaises stää parhate hallitte.

Oikke vanhoild se luanista parhate.

Se on gaunist kiäld.

Se paranda ihan miäld.

Ko vaa avat ossa se lailse nuattavame.

Ja ahtaillk kaduillk kaverin drefates.

Reedata Rauma asjak kuntto.

Koheneta ylöspäi stää itet tuntto.

Meijä esi-isän ja –äitin on dämän giälen dakan.

Ne ova Rakka ja Kallis sana.

Nortamo vakinnutt sen daedollas.

Koskela ändräs kiälopillas.

Heino yllppittä stää lujills suitteill.

Mnää täsä konttam beräs omillp puitteill.

Ja kon giäloppi à la Koskela noodatta.

Se parhate asjap pääknuppihi suadatta.

Mnää pualestan yritä omast takka vaalit.

Niin gauan go mnuullp päevi o sallitt.

Mnuu lähi äidinkiälen o RAUMA!

SUAMEN giäl – se o VALDKUNNALLINE ! :

SE O SUAM JA S A U N A !

(2005)

_________________________________________

MUSTAN PITSIN YÖNÄ 2002

Katost vaa: Tuallaki om Bitsi!

Mutt ei ol musta färist.

Tommost harmat vaa.

Jaa juu. Mutt se ongi hämhäkiverkko.

Ja iha lailne Ristlukk o stää

karaten gondeillas väändänn.

Tääll Raumalls stää pruukkaavak knypylöitten gans

Muijjak kiärutell.

Enne vanham bistetti mukulakkin döihi.

Nii – stää pitsi tekemä.

Ja ne mukula olivaf flikoi.

Pojas saivat tiättvästengi metäs karat.

Vareksem besill ja muillt tärkkemill asjoill.

Mutt ny on dänäp.

Ja nimenomam bitsyä!

Ja ko se yä juur viimäsyä ol.

Ja me ollan gaikk vuadellt taas viisastutt.

Nii, ett ei muut ko annetan daas uude aamu noust

ja puluste uid, mut ei unhoteta noit meill nii

rakkai pullasorssiakka.

Oikke luanigast

heinguum bitsist yät juur kaikill:

niim baljaskonttlaisillk kon kengäk

kondeis karaten dännt tulluil l!!!!

(2002)

_________________________________________

Suamlaine s i s u

O mailman guulu.

Ja raumlainen dyä

myäs siihe sakkin guulu.

(1978)

_________________________________________

Toimettomuus - - ajan gulu seki o.

Monells se on gullan gallist fundeeraukse aikka.

(1981)

_________________________________________

Askel askleld – vaikk vergemingi.- -

Niin gauan go elom bassis ovas stämpplik kunnos.

(1981)

_________________________________________


yhteystiedot Sulksado aik alkusivulle


	VÄRSSYT Olemme koonneet tänne muutamia värssyjä iloksenne! Lisäämme värssyjä koko ajan, joten kannattaa tulla kurkkaamaan aina välillä onko jotain uutta! _________________________________________ 10.3.2007 Ny o sumppest ilma. Stää ny taevas filma. Mutt kyll tämän gaoden gestä. Ko sitt saa odotellk kessä. Saa tuarett ruaho haista. Nii, ja makkjoi marjoi maista. Se o Suame suvi, parast mailma. Ko iham baratiissihi synttys sainga. Lumi putsa talvells sialungi siljäks. Ja auring maala suvellk kropa ruskja färjäks.. Nii, ett luand muutta ihmist, ihmne luantto. Vuadeaja määrä sadon duatto. Ihmnen gylvä ja niittä. Luand pitä huale, ett sato riittä. Näim bäeväs siirtyväp päeväm berä. Mek katella, mihi vuadeaikkan daas herä. _________________________________________ RAUMAN GIÄL Stää paohata Raumall. Se syndy jo äitimaitos vauvall. Paljaskonttlaises stää parhate hallitte. Oikke vanhoild se luanista parhate. Se on gaunist kiäld. Se paranda ihan miäld. Ko vaa avat ossa se lailse nuattavame. Ja ahtaillk kaduillk kaverin drefates. Reedata Rauma asjak kuntto. Koheneta ylöspäi stää itet tuntto. Meijä esi-isän ja –äitin on dämän giälen dakan. Ne ova Rakka ja Kallis sana. Nortamo vakinnutt sen daedollas. Koskela ändräs kiälopillas. Heino yllppittä stää lujills suitteill. Mnää täsä konttam beräs omillp puitteill. Ja kon giäloppi à la Koskela noodatta. Se parhate asjap pääknuppihi suadatta. Mnää pualestan yritä omast takka vaalit. Niin gauan go mnuullp päevi o sallitt. Mnuu lähi äidinkiälen o RAUMA! SUAMEN giäl – se o VALDKUNNALLINE ! : SE O SUAM JA S A U N A ! (2005) _________________________________________ MUSTAN PITSIN YÖNÄ 2002 Katost vaa: Tuallaki om Bitsi! Mutt ei ol musta färist. Tommost harmat vaa. Jaa juu. Mutt se ongi hämhäkiverkko. Ja iha lailne Ristlukk o stää karaten gondeillas väändänn. Tääll Raumalls stää pruukkaavak knypylöitten gans Muijjak kiärutell. Enne vanham bistetti mukulakkin döihi. Nii – stää pitsi tekemä. Ja ne mukula olivaf flikoi. Pojas saivat tiättvästengi metäs karat. Vareksem besill ja muillt tärkkemill asjoill. Mutt ny on dänäp. Ja nimenomam bitsyä! Ja ko se yä juur viimäsyä ol. Ja me ollan gaikk vuadellt taas viisastutt. Nii, ett ei muut ko annetan daas uude aamu noust ja puluste uid, mut ei unhoteta noit meill nii rakkai pullasorssiakka. Oikke luanigast heinguum bitsist yät juur kaikill: niim baljaskonttlaisillk kon kengäk kondeis karaten dännt tulluil l!!!! (2002) _________________________________________ Suamlaine s i s u O mailman guulu. Ja raumlainen dyä myäs siihe sakkin guulu. (1978) _________________________________________ Toimettomuus - - ajan gulu seki o. Monells se on gullan gallist fundeeraukse aikka. (1981) _________________________________________ Askel askleld – vaikk vergemingi.- - Niin gauan go elom bassis ovas stämpplik kunnos. (1981) _________________________________________ .








.






.



.

Eija Grönlund